Pelaamisen haitoista ollaan usein huolissaan, varsinkin kun kyse on nuoresta pelaajasta. Pelaaminen on kuitenkin hyvä harrastus, vaikka sen maine ei olisikaan paras mahdollinen. Pelaamisesta on kuitenkin paljon erilaista hyötyä. Pelaamisesta puhuttaessa kannattaa välttää yleistyksiä. Esimerkiksi jollakin tietyllä pelillä voi olla erityistä hyötyä liittyen johonkin tiettyyn asiaan mutta sama vaikutus ei löydy kaikista muista peleistä. Pelissä opitut tiedot ja taidot siirtyvät arkeen, ja tätä kutsutaan siirtovaikutukseksi. Lasten pelaamisen hyötyjen tarkastelu laajentaa näkökulmaa omien lasten pelaamisen suhteen. Peli voi näyttää rajulta, mutta sen vaikutus kehitykselle voi olla paljonkin hyödyllisempää kuin miltä ensivaikutelma antaa ymmärtää. Kannatta myös muistaa, että vaikka pelaaminen voi olla hyödyllistä, se ei aina ole, eikä sen tarvitse olla sitä.

Kielitaito kehittyy

Pelatessa kielitaito paranee, ja se nostetaankin esiin useimmiten pelaamisen hyödyistä keskusteltaessa. Suurin osa peleistä ja pelikulttuurista on englanninkielistä ja useimmiten moninpelattavissa peleissä kommunikoidaan englanniksi. Lapset ja nuoret käyttävät englantia ja kohtaavat sitä jatkuvasti pelatessaan. Kielitaito kehittyy huomaamatta, ja siitä tulee luonnollinen osa pelaamista. Pelityyppi vaikuttaa siten, että esimerkiksi rooli- ja seikkailupelit, jotka sisältävät runsaasti tekstiä ja puhetta sekä luonnollisesti paljon keskustelua sisältävät pelit vaativat enemmän kielen osaamista kuin visuaalisuuteen perustuvat pulmanratkaisupelit. Mikäli haluaa parantaa kielitaitoaan, voi myös valita sellaisen pelin, joka on tarkoitettu kielitaidon kehittämiseen. Aloittajalle sopii kielitaidon alkeet opettava peli. Pelejä voi myös pelata yhdessä lapsen kanssa, jolloin oppiminen voi olla varsinkin pienelle lapselle innostavampi kokemus.

Kognitiivisten kykyjen kehittyminen

Pelatessa oppii hahmottamaan tilaa kuin huomaamatta ja samalla tarkkaavaisuus ja huomiokyky kehittyy varsinkin nopeatempoisissa kolmiulotteisissa peliympäristöissä pelattavissa toimintapeleissä. Pelaaja joutuu hahmottamaan sekä ympäröivää tilaa että tapahtumia ja reagoimaan nopeasti, taidot kehittyvät. Pelatessa jos tarkkaavaisuus herpaantuu, ei pelissä menesty. Ajosimulaatiopeleissä voi harjoitella ajotaitoja erilaisissa olosuhteissa. Moninpeleissä liikutaan vaihtelevissa tiloissa joukkueen kanssa, ja samalla tarkkaillaan, ilmestyykö pelin vihollinen jostain nurkan takaa. Pelatessa sovitaan siitä, miten joukkue etenee ja kenellä on vastuu tarkkailla mitäkin. Silloin, kun vihollisjoukkue lähestyy, voidaan sopia hyökkäysstrategiasta.  Luovuus ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät samalla, ja pelaajilla usein molemmat taidot ovat muita kehittyneemmät. Tosin epäselväksi jää, tykkäävätkö luovat ihmiset pelata muita enemmän, eli onko kyseessä syy-seuraussuhde vai jotakin muuta.

Tunnetaidot ja onnistuminen

Motivaatioon liittyvät tunnetaidot kehittyvät pelatessa. Peleissä on usein tehtäviä ja erilaisia tilanteita, joissa joko onnistutaan tai epäonnistutaan. Varsinkin pienet lapset voivat harjoitella pelatessaan turvallisesti pettymysten käsittelyä sopivissa erissä. Pelit myös kannustavat yrittämään uudelleen tilanteen ratkaisemista, ja samalla opitaan sinnikkyyttä. Pelaajan onnistuttua ylittämään haaste, peli palkitsee päästämällä etenemään pelissä. Pitkäjännitteinen yrittäminen palkitaan aina lopulta. Lapsi oppii yrittämään uudelleen, ja aikuinen voi tarvittaessa tarjota lapselle ideoita, joiden avulla lapsi saa ratkaistua ongelman. Pienten lasten pelaamista kannattaa seurata, ja jos lapsi suuttuu epäonnistumisesta suhteettoman paljon, voi olla hyvä jäähdytellä hetki tunteita ja yrittää yhdessä uudelleen sen jälkeen. Positiiviset kokemukset voivat myös lievittää stressiä. Pelit voivat tukea hyvinvointia, ja auttaa jaksamaan arkea.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen

Pelaamiseen yhdistetään usein sosiaalisten taitojen kehittyminen negatiiviseen suuntaan ja ajatellaan, että pelaava nuori eristäytyy yhteiskunnasta ja jää yksin. Pelaaminen on kuitenkin muuttunut internetin vaikutuksesta sosiaalisemmaksi kuin aikaisemmin. Pelaamisen näkökulma on muuttunut siten, että pelejä pelataan usein yhdessä muiden kanssa. Yhdessä pelaaminen edellyttää väistämättä kommunikaation ja sosiaalisten taitojen opettelemista. Pelaaminen kannustaakin tekemään yhteistyötä muiden pelaajien kanssa ja sitä kautta sosiaalisten taitojen kehittymisen lisäksi myös myönteinen käytös lisääntyy. Nuoren pelaamista ei siis kannata nähdä mörkönä, jolla on ainoastaan negatiivista vaikutusta, vaan nähdä myös pelaamisen myönteiset puolet.